Tietty eroavuus on olemassa jo ennen itse ottelun alkamista:

Sääntö 7–1: Kentän kiertäminen ja sil­lä har­joit­te­lu on sal­lit­tua sama­na päivänä, jona pelaa­jat pelaa­vat reikäpelikilpailun ottelunsa.
Ran­gais­tuk­set: Rik­keis­tä, jois­ta lyöntipelissä määrätään 2 lyönnin ran­gais­tus, seu­raa reikäpelissä pääsääntöisesti reiän menetys.

Poikkeukset:

Sääntö 11–4: Vas­tus­ta­ja voi niin halu­tes­saan vaa­tia tii­aus­pai­kan ulko­puo­lel­ta lyödyn avauslyönnin välittömästi mitätöidyksi ja uusit­ta­vak­si. Ran­gais­tus­ta ei kui­ten­kaan seuraa.

Sääntö 19–5: Jäänteenä sty­mie – säännöstä on edel­leen se, ettei reikäpelissä tule ran­gais­tus­ta, jos viheriöllä putat­taes­sa pal­lo osuu toi­seen palloon.

Muita eroavaisuuksia:

Sääntö 6–8: Reikäpelissä pelaa­jat saat­ta­vat yhdes­sä päättää otte­lun­sa tilapäisestä keskeyttämisestä esim. huo­non sään takia, jos tämä ei aiheu­ta koko kil­pai­lun viivästymistä.

Sääntö 10–1: Reikäpelissä voi heti vaa­tia väärällä vuo­rol­la teh­dyn lyönnin uusit­ta­vak­si. Ran­gais­tus­ta ei seuraa.

Sääntö 9 –2: Reikäpelissä pelaa­ja menettää reiän, jos hän ilmoit­taa käyttämiensä lyöntien määrän väärin, eikä oikai­se tie­toa ennen vas­tus­ta­jan­sa seu­raa­vaa lyöntiä.

Sääntö 15–2: Jos pelaa­ja pelaa väärä pal­loa muu­al­la kuin estees­sä, häviää hän aina reiän (estees­sä väärää pal­loa pelaa­va ei saa ran­gais­tus­ta, eikä sil­lä teh­ty­jä lyöntejä las­ke­ta). Reikäpelissä ei ole mah­dol­li­suut­ta uusia lyöntejä oikeal­la pal­lol­la, mut­ta ei myöskään jou­du sul­je­tuk­si kil­pai­luis­ta, jos vir­het­tä ei kor­jaa. ( Lyöntipelissä väärällä palol­la pelaa­mi­sen oikai­su on tehtävä ennen seu­raa­van reiän avauslyöntiä tai pois­tu­mis­ta kier­rok­sen vii­mei­sel­tä viheriöltä.)

Sääntö 20–7: Jos pelaa­ja reikäpelissä pelaa pal­loa väärästä pai­kas­ta, menettää hän reiän (kos­kee tapauk­sia, jois­sa pal­lo on tii­aus­pai­kan ulko­puo­lel­la pudo­tet­tu tai ase­tet­tu sääntöjen mukai­ses­ti mut­ta väärään paik­kaan). Tässäkään tapauk­ses­sa vir­heen kor­jauk­seen ei anne­ta reikäpeleissä mah­dol­li­suut­ta, eikä seu­rauk­se­na ole kil­pai­lus­ta sulkeminen.

Sääntö 19–3: Reikäpelissä pelaa­ja, jon­ka pal­lo osuu vas­tus­ta­jaan, hänen mai­la­poi­kaan­sa tai varus­tei­siin­sa, saa halu­tes­saan uusia lyöntinsä. Lyöntipelissä lyöntiä ei saa uusia.

Sääntö 2–3: Tasa­ti­lan­tees­sa reikäpelissä voit­ta­jan sel­vil­le saa­mi­sek­si play­off (jatkoreiät) on samaa täyttä kier­ros­ta, joten ennen jat­ko­rei­kien pelaa­mis­ta ei mai­lo­ja saa vaih­taa eikä rik­koon­tu­nut­ta mai­laa saa kor­va­ta muus­sa tapauk­ses­sa kuin, jos se rik­koon­tu­nut nor­maa­lis­sa pelis­sä (kat­so sääntö 4–3). Pelaa­ja ei saa har­joi­tel­la kentällä tai har­joi­tusa­lu­eel­la, pait­si lähilyöntejä tai put­te­ja säännön 7- 2 mukaisesti.
Lyöntipelissä play­off (jatkoreiät) on uusi kier­ros, ja mai­lo­ja saa vaih­taa vapaas­ti tai kor­va­ta, ja pelaa­ja saa har­joi­tel­la muu­al­la pait­si itse kilpailukentällä (sääntö 7–1b).

Sääntö 2–4: Reikäpelissä on mah­dol­lis­ta antaa put­ti, luo­vut­taa rei­kä tai koko otte­lu. Vas­tus­ta­ja ei voi kieltäytyä tästä, eikä tällaista rat­kai­sua voi perua.

Sääntö 2–5 ja 3–3: Kiis­ta­ta­pauk­sis­sa ei reikäpeli anna mah­dol­li­suut­ta pela­ta reikätulosta toi­sel­la pal­lol­la. Kiis­ta on rat­kais­ta­va joko heti tai tapauk­ses­ta on tehtävä vas­ta­lause ennen kuin kukaan pelaa­jis­ta jat­kaa peliään seu­raa­val­ta tii­aus­pai­kal­ta, tai mikäli kysees­sä on otte­lun vii­mei­nen rei­kä, ennen kuin pelaa­jat ovat pois­tu­neet viheriöltä. Vain tässä tapauk­ses­sa kil­pai­lun toi­mi­kun­ta käsittelee vastalauseen.

Sääntö 18–3: Jos reikäpelissä muul­loin kuin pal­loa etsittäessä vas­tus­ta­ja, tämän mai­la­poi­ka tai varus­teet kos­ket­ta­vat tai lii­kut­ta­vat pal­loa muu­toin kuin mitä säännöissä on sanot­tu, saa vas­tus­ta­ja yhden rangaistuslyönnin. Lyöntipelissä ran­gais­tus­ta ei seu­raa, jos kans­sa­pe­laa­ja kos­ket­taa pal­loa vas­taa­val­la taval­la. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa pal­lo on ase­tet­ta­va takai­sin paikalleen.

Ken Chap­man